Kanadanhanhet, pinnarit ja muut

Bongariverkossa käydään keskustelua, ei tosin kovinkaan vilkasta, Parikkalan pikkukanadanhanhesta. Lähinnä keskustelu on pyörinyt seuraavien asioiden ympärillä:
1. Saako Pinnarin käyttäjä vain lisätä kategorialtaan epäselvän lajin listattavaksi?
2. Voiko kyseisestä lajista saada myöhemmin pinnan?
Asiasta 3 ei ole virinnyt lainkaan keskustelua: onko määritys nimialalajin hutchinsiiksi pätevä?

Kysymys 1 on mielestäni merkityksetön muuten kuin keskinäisen kehuskelun kannalta. Pinnariin voi lisätä rastitettavaksi vaikka dominikaanilesken ja poistaa sen sieltä, kun RK niin päättäisi. Luulisi, että kehittyneessä tietokannassa olisi mahdollisuus merkitä jopa yksittäinen lintu kuuluvaksi johonkin kategoriaan. Laitettakoon siis hutchinsii listalle kaikille rastittavaksi, mutta käsittääkseni tällaisia epävarmoja tapauksia ei ole laskettu virallisiin listoihin ennen RK:n tekemää päätöstä siitä, mihin kategoriaan laji laitetaan. Tästä päästään kohtaan 2.

Kategorioitahan on neljä, Suomeen sovellettuna:
A: Tavallista paskaa, eli tavattu luonnonvaraisena 1.1.1950 jälkeen.
B: Laji, jota on tavattu luonnonvaraisena vain vuosien 1800 ja 31.12.1949 välillä. (Esimerkiksi idänkaulustrappi ja idännaakka)
C: Entinen tarhakarkuri tai istutettu laji, joka on muodostanut joko elinvoimaisen kannan (Suomen tapauksessa kanukki) tai jonka Suomessa tavatut yksilöt ovat jonkin toisen maan vastaavasta kannasta (esim. mandariini).
D: Välimuoto C:n ja E:n välillä, eli epävarmat tapaukset (harjakoskelo ja valitettavasti sitruunahemppo)
E: Tarhapaperi, eli kaiken maailman beringinhanhet, abdimiit jne.

Vessujen kohdalla Suomessa ollaan oltu aika varovaisia. Suomessa tavatuista vesilinnuista kolme on kategoriassa C, kolme kategoriassa D ja 11 - mukaan luettuna Bra hut! - on kategoriassa E. Kategoriassa A on 46 lajia, vaikka jokainen voi tietenkin miettiä kaikkien nettojen, virta-allien ja nokisorsien oikeata kategoriaa. Koska säännöt ja pinnanlaskuperusteet kuitenkin pyritään pitämään yhtenäisinä eikä niiden tarkoitus ole olla jokaisen oma pikku kuningaskunta, on tyydyttävä RK:n kyseenalaisinkiin päätöksiin ja toivottava niiden tarkastamista joskus tulevaisuudessa. Jos 26 % kaikista Suomessa havaituista vesiäislajeista on jotain muuta kuin kategoriaa A, on aivan perusteltua kyseenalaistaa se, että jonkun jo E-kategoriassa havaitun lajin alalajin asema tulisikin muuttumaan tulevaisuudessa. Ilmeisesti kyseessä on erittäin harvinainen kaksoisspekulaatio: "JOS hutchinsiin nimialalaji splitataan ja JOS siitä saa A-kategorian lajin, saan eliksen!" Nojatuolipinna vaatii molempien yllämainittujen reunaehtojen täyttymistä. Toivoahan sopii.

(Ilmeisesti vappupäivänä on hyvä ajautua joukkopsykoosiin. Pari sopivaa viestiä ja joku kärkinimi, niin paikalle lähdetään vaikka Porista asti katsomaan kandanhanhea. Hyvä! Onnittelut porilaisille kuitenkin muista haviksistaan.)

Kysymys 3 on sivuttu ainakin nettikeskusteluissa täysin. En ole laisinkaan varma siitä, että tämä olisi näin monimutkaisen lajin kohdalla fiksua, kuten Visakin netissä sanoi. Jos jenkkiveljien taksonomiaa ja splittipäätöksiä lähdetään seuraamaan, niin perustelut kiinnostaisivat. Miksi tämä yksilö on nimenomaan hutchinsii eikä esimerkiksi taverneri - jos siis oletamme, että B. hutchinsii on nyt se laji, josta oikeasti puhutaan. Leucopareia? Tai pahimmassa tapauksessa parvipes tai jokin hybridi? Mitkä näistä taksoneista ovat edes oikeita ja mitkä pelkkiä synonyymejä, vaihteluvälejä, poikkeavia yksilöitä ja muuten vain vähän erilaisia populaatioita, jotka eivät kuitenkaan laajemassa mittakaavassa tarkastellen täytä alalajin ailahtelevaa määritelmää? Miksi AOU:n splittausten pitäisi vaikuttaa meihin suoraan mitenkään muuten kuin ennakoiden - toisin sanoen, arvauksilla mennään?

Hutchinsiita tukevat ainakin vaaleahko rinta, lyhyt kaula, pieni kulmikas pää ja pienikokoinen nokka, joiden perusteella tän ei pitäisi olla myöskään mikään minima tai parvipes. Tavernerista erottamisen perusteista olisin kiinnostunut kuulemaan lisää.